1. Laboratoriokaasutyypit
ed laboratorioissa tarkkuusinstrumenteilla, koekaasuilla (kloorikaasu) ja kaasulla, paineilmalla jne., joita käytetään koekaasussa (kloorikaasu) ja apukokeissa laboratoriossa, paineilmalla jne. Erittäin puhtaat kaasut ovat pääasiassa kaasuja ( typpi, hiilidioksidi), inertti kaasu (ritilät, sorbe), syttyvä kaasu (vety, asetyleeni) ja apukaasu (happi) jne.
Laboratoriokaasu saadaan pääasiassa kaasupulloista.Yksittäisiä kaasuja voidaan tuottaa kaasugeneraattoreiden avulla.Yleisesti käytetyt sidokset erottamiseen ja merkitsemiseen: happisylinterit (taivaansininen musta), vetysylinterit (tummanvihreät punaiset sanat), typpisylinterit (mustat keltaiset kirjaimet), paineilmasylinterit (musta valkoinen), asetyleenipullo (valkoinen punainen) hiilidioksidipullo ( Vihreä ja valkoinen), sylinterit (harmaanvihreä), sylinterisylinterit (ruskea).
2. Laboratoriokaasun syöttömenetelmä
Laboratoriokaasun syöttöjärjestelmä voidaan jakaa syöttötavan mukaan hajautettuun kaasunsyöttöön ja tiivistekaasun syöttöön
2.1. Monipuolinen kaasun syöttö on sijoittaa kaasupullot tai kaasugeneraattorit jokaiseen instrumenttianalyysihuoneeseen, lähelle instrumentaalista kaasupistettä, kätevä käyttö, kaasun säästö ja vähemmän investointeja.Käytä räjähdyssuojattuja kaasupullokaappeja sekä hälytys- ja pakokaasutoimintoja.Hälytys on jaettu palavan kaasun hälyttimeen ja palamattomaan kaasuun.Kaasupullon kaapissa tulee olla kaasupullon turvakehotemerkki ja kaasupullon turvalaite.
2.2.Keskitetty kaasunsyöttö on erilaisia kaasupulloja, joita on käytettävä erilaisilla kokeellisilla analyysiinstrumenteilla, jotka kaikki sijoitetaan itsenäisiin kaasupulloihin laboratorion ulkopuolelle keskitettyä hallintaa varten.Erityyppisiä kaasuja kuljetetaan putkistojen muodossa kaasusylintereiden välillä ja erilaisten kokeiden mukaan eri kokeiden mukaan.Laitteen kaasukäyttö kuljetetaan kussakin laboratoriossa erilaisiin koeinstrumentteihin.Koko järjestelmä sisältää kaasulähteen asetuspaineen paineensäätöosan (konvergenssirivi), kaasuputken (EP-tason ruostumaton teräsputki), toissijaisen paineensäätöosan (toimintopilari) ja pääteosan (liitin, leikkaus) -off valve) kytketty laitteeseen.Koko järjestelmä edellyttää hyvää kaasutiiviyttä, korkeaa puhtautta, kestävyyttä sekä turvallisuutta ja luotettavuutta, jotka voivat täyttää kokeellisten instrumenttien vaatimukset erityyppisten kaasujen jatkuvassa käytössä.Kaasunpainetta ja liikennettä säädetään koko prosessin ajan vastaamaan erilaisten koeolosuhteiden vaatimuksia.
Keskitetty kaasunsyöttö voi toteuttaa kaasulähteiden keskitetyn hallinnan, pysyä poissa laboratoriosta kokeiden turvallisuuden varmistamiseksi;kaasun syöttöputki johtaa kuitenkin jätekaasuun ja kaasulähde avataan tai suljetaan kaasusylinterille, mikä ei ole kätevää käyttää.
3. Kaasupullojen ja kaasupullojen väliset turvallisuusvaatimukset
3.1.Kaasupullon tulee olla omistettu pullolle, eikä muita kaasutyyppejä voi muokata mielellään.
3.2.Kaasupullohuone on ehdottomasti kielletty tulenlähteiden, lämmönlähteiden ja syövyttävien ympäristöjen lähellä.
3.3.Kaasupullohuoneessa ei saa käyttää räjähdyssuojattuja kytkimiä ja lamppuja, ja kirkas tulipalo on kielletty ympärillä.
3.4.Kaasupullohuoneessa tulee olla ilmanvaihtolaitteet, jotta se pysyy viileänä.Kaasupullotilan yläosassa tulee olla vuotoreiät vedyn kerääntymisen estämiseksi.
3.5.Tyhjä pullo ja kiinteä pullo asetetaan paikalleen.Kaasupullon syttyvä ja räjähtävä sylinteri on eristettävä kaasupullosta.
3.6.Kiinnikkeet, kuten pullon venttiili, vastaanottoruuvi ja paineenalennusventtiili ovat ehjät, eikä vaaratilanteita, kuten vuoto, liukulanka ja akupunktiotapit, yleensä sekoiteta.
3.7.Kun kaasupullo on säilytettävä pystyasennossa varastoinnin ja käytön aikana, kun työpaikka ei ole kiinteä ja liikkuu usein, se tulee kiinnittää erityiseen kädestä käteen -autoon putoamisen estämiseksi.Sen käyttö on ehdottomasti kielletty.
3.8.Kaasupullo on ehdottomasti kielletty tulen lähteestä, lämpölähteestä ja sähkölaitteista, ja etäisyys valopalosta on vähintään 10 m.Samanaikaisesti käytettäessä happisylinteriä ja asetyleenikaasupulloa ei voida sijoittaa yhteen
3.9.Tyhjä pullo tulee siirtää käytön jälkeen tyhjän pullon säilytystilaan, ja tyhjän pullon etiketti tulee kieltää.
3.10.Kaasusylinterissä olevaa kaasua ei saa käyttää, ja tietty määrä jäännöspainetta on säilytettävä.
3.11.Kaasupullo on testattava säännöllisesti.Happisylintereiden ja asetyleenikaasupullojen käytön testisykliä ei saa käyttää.Nesteöljypullojen testaussykli on 3 vuotta ja kaasupullon ja typpisylinterin testausjakso 5 vuotta.
3.12.Sylinteri tulee sijoittaa teemarakennuksen ulkopuolelle sylinterivarastoon.Enintään yhden pullon päivittäiselle kaasutilavuudelle laboratorio voi estää tällaisen kaasun kaasupullon, mutta kaasupullossa tulee olla turvasuojalaitteet.
3.13.Tuuletustoimenpiteitä tulisi olla vähintään kolme kertaa tunnissa.
4. Kaasuputken suunnitteluspesifikaatio
4.1.Yiming-, vety-, happi- ja kaasuputket sekä erilaiset kaasuputket laboratoriossa.Kun putkilinjan kuilu ja putkiteknologiakerros on varustettu vety-, happi- ja kaasuputkilla, ilmanvaihtotoimenpiteiden tulisi olla 1-3 kertaa/h.
4.2.Vakioyksikköyhdistelmän mukaan suunniteltu yleinen laboratorio, myös erilaiset kaasuputket tulisi suunnitella vakioyksikköyhdistelmän mukaan.
4.3.Laboratorion seinän tai lattian kaasuputket tulee asentaa upotettuun holkkiin, eikä holkin putkiosuudessa saa olla hitsejä.Putkilinjan ja holkin välissä käytetään palamattomia materiaaleja.
4.4Vety- ja happiputkien pää tulee asettaa korkeimpaan kohtaan.Tyhjän putken tulee olla yli 2 m kerroksen yläpuolella ja sen tulisi sijaita salamansuojavyöhykkeellä.Vetyputkistossa tulee myös olla näytepisteitä ja puhalluskohtia.Tyhjän putken, näytteenottoaukon ja puhallusaukon sijainnin tulee täyttää kaasun puhalluksen ja vaihdon vaatimukset putkilinjassa.
4.5.Vety- ja happiputkissa tulee olla maadoitus sähköön.Maadoitus- ja ristikytkentätoimenpiteet maadoitusvaatimusten kanssa on toteutettava asiaankuuluvien kansallisten määräysten mukaisesti.
5. Putkilinjan asetteluvaatimukset
5.1.Kuivia kaasuja kuljettavat putkistot tulee asentaa vaakasuoraan.Kosteaa kaasua kuljettavien putkien kaltevuuden tulee olla vähintään 0,3 % ja kaltevuus on lauhduttimen nesteenkerääjälle.
5.2.Happiputket ja muut kaasuputket voidaan asentaa samaan runkoon, ja välimatkan tulee olla vähintään 0,25 m.Happiputken tulee olla muiden kaasuputkien yläpuolella paitsi happiputkistoa.
5.3.Kun vetyputki ja sen runsas kaasuputki asennetaan rinnakkain, etäisyyden tulee olla vähintään 0,50 m;kun risteys on asetettu, etäisyyden tulee olla vähintään 0,25 m.Kerroksia asetettaessa vetyputken tulee olla yläpuolella.Sisätilojen vetyputkia ei saa laskea ojaan tai haudata suoraan.Älä ohita huonetta, joka ei sovellu.
5.4.Kaasuputkia ei saa asentaa kaapeleiden ja varastojohtojen kanssa.
5.5 Kaasuputkien tulee olla saumattomia teräsputkia.Kaasua, jonka kaasun puhtaus on suurempi tai yhtä suuri kuin 99,99 % kaasuputkista, ruostumattomasta teräksestä valmistetuista putkista, kupariputkista tai saumattomista teräsputkista.
5.6.Kaasuputkien tulee olla saumattomia teräsputkia.Kaasua, jonka kaasun puhtaus on suurempi tai yhtä suuri kuin 99,99 % kaasuputkista, ruostumattomasta teräksestä valmistetuista putkista, kupariputkista tai saumattomista teräsputkista.
5.7.Putkilinjan ja laitteiston liitososan tulee olla metalliputkia.Jos kyseessä on ei-metallinen letku, tulee käyttää polytrafluorieteeniputkia ja polyvinyylikloridiputkia, eikä lateksiputkia saa käyttää.
5.8.Putkilinjan ja laitteiston liitososan tulee olla metalliputkia.Jos kyseessä on ei-metallinen letku, tulee käyttää polytrafluorieteeniputkia ja polyvinyylikloridiputkia, eikä lateksiputkia saa käyttää.
5.9.Venttiilien ja kiinnikkeiden materiaalit: Kuparimateriaaleja ei saa käyttää vety- ja kaasuputkissa.Muut kaasuputket voidaan valmistaa kuparista, hiiliteräksestä ja taotusta valuraudasta.Vety- ja happiputkissa käytettävien lisälaitteiden ja instrumenttien on oltava väliaineen erikoistuotteita, joita ei saa käyttää niiden puolesta.
5.10.Venttiilin ja hapen kosketusosan tulee olla palamattomia materiaaleja.Sen suljetun renkaan tulee olla ei-rautametallia, ruostumatonta terästä ja polytefluorieteeniä.Täyteaine käsitellään grafiitilla tai polytrafluorietyleenillä öljynpoistolla.
5.11.Kaasuputken laippojen materiaali määritetään putkessa kuljetetun väliaineen mukaan.
5.12Kaasuputken liitos tulee hitsata tai laipata.Vetyputkia ei saa yhdistää kierteellä, ja erittäin puhdas kaasuputki tulee hitsata.
5.13.Kaasuputken ja laitteiston, venttiilin ja muiden liitosten välinen liitäntä tulee liittää laipalla tai kierteillä.Kierreliitoksen lankasolkien täyteaineet tulee käyttää polytetrafluorieteenikalvolla tai johtavalla ja glyseriiniä sekoittavalla täyteaineella.
5.14.Kaasuputkien suunnittelun turvallisuusteknologioiden tulee noudattaa vetylaitteiston ja kunkin (ryhmän) laitteiston vetyputken tuen palonsuojaa koskevia määräyksiä.
5.15.Erilaisia kaasuputkia tulisi pystyttää selvillä merkeillä.
Postitusaika: 23.5.2022